Monday, December 03, 2012

Yoki



Roccan porukka on nyt perustanut naapuriin uuden ravintelin nimeltään Yoki. Kiva lyhyt nimi, jonka olis voinut suomentaa vaikka sanaksi "Joki" viitaten vieressä virtaavaan Aurajokeen. Ainakin Lyonissa lähellä Part-Dieun myymälätornia sijaitsee samanniminen japanilainen ravintola. Turun Yoki kai pitäytyy aasialaissävyisessä fuusiokeittiössä. Ravintola sijaitsee Benito Casagranden reviirillä eli hänen omassa korttelissaan Vähä-torin laidalla. Muistan vielä Ravintola Victorian, joka ennen Roccaa vuokrasi kellaristaan viinikaappeja ja tilaa nauttia omien pullojen sisältöjä. Nyt olivat viinikaapit poistettu ja "arkeologisia" kaivauksia jatkettu sataman suuntaan. Tapansa mukaan Benito on museoviraston kannustamana varjellut historiallisia holveja mukavalla arkkitehtoonisella taidolla. Yokin miljöö tuntui aluksi hiukan kalsealta kun seinät oli jätetty "al dente" ja holvit sekä portaat näkyviin paksun, astelua, kestävän lasin alle. Yläkerran ravintola oli melko kova jos vertaa alakerrasta löytyneisiin moniin pieniin "kutusoppeihin", joissa oli sohvia ja pehmustettuja tyynyjä mikä toi muutkin kuin ruoan ilot mieleen.





Päätimme kuitenkin mennä näin maanantai päivänä (3.12.2012) lounaalle mutta kuulimme pettymykseksemme, ettei arvintolassa vielä tarjota erikseen lounasta vaan ruokaa oli saatavilla vain à la carte listalta. Lista näytti kuitenkin eksoottiselta ja muutenkin mielenkiintoiselta. Tilasimme lyhyen maailmanympärysmatkan ja kyllä siinä makuja riittikin.Alkuannoksia oli 3 (tonnikalaa, makrillia, simpukkaa), jotka kaikki tarjoiltiin liuskekivialustoilta. Siitä sai sitten vapaasti syödä sormin, syömäpuikoilla, lusikalla tai haarukalla. Lämpimänä ruokana oli haudutettua possunkylkeä ja jälkiruokana leikkisiä Yokin jugurttitikkareita manteliseoksen kera. Lopuksi nautittiin vielä Mango Daiquiri ja lime graniittia (tarkoittanee granitaa), jossa mielestäni oli ehkä hiukan liikaa yrttejä. Koko lysti maksoi 39 €

Vaimo tilasi tarjoilijan suosituksesta argentiinalaista Malbecia mutta sai saman tuottajan Shirazia. Muutenkin laaja viinilista ei vielä ollut kokonaisuudessaan tarjoiluhenkilökunnan hallinnassa. Ruoka oli maukasta mutta haaleaa mikä johtunee siitä, että annokset valmistetaan Roccan keittiössä ja pannaan ylös vasta paikan päällä. Vanhojen holvien tunnelmaan olisi mielestäni sopinut hillitympi musiikki. Nyt kovaääniset sijaitsivat pöytien vieressä ja soivat kovaa jotain fuusiomusiikkia rockin ja reggaen väliltä.

Kokonaisuudessaan ravintola oli mielenkiintoinen ja tutustumisen arvoinen. Tulemme mielenkiinnolla seuraamaan miten Yoki alkaa soputumaan Turkuun ja turkulaiset siihen. Ei muuta kuin lycka till.




Thursday, July 12, 2012

Pub Niska

Nyt se sitten aukes. Jo kauan on kohistu miten Michael Björklund aikoo avata uuden Pub Niska kapakin Turun Kulttuurikaupungin entiseen Nurkka-kahvilaan Kristiinankadun alkupäähän.. Pub Niska on saanut nimensä kuuluisasta salakuljettaja Algoth Niskasta, joka eli vuosina 1888-1954 ja toi elinaikanaan melkoisia määriä pirtua Virosta ja tais siinä ohessa salakuljettaa ihmisiäkin. Turun Niska on jo kolmas sisarkapakka sillä ensimmäinen perustettiin Maarianhaminaan ja toinen Strandhotellin yhteyteen Taalintehtaalle.Turun ravintola on kuitenkin sarjassaan ensimmäinen ns. franchising yritys, josta vastuu on paraislaisen Lasse Pernellin.


Tapani mukaan olin taas vaimoni kanssa ensimmäisiä asiakkaita kun Pub Niska avautui tänään 12.7.2012 klo 15.00. Kahvilan ulkonäkö oli täysin muuttunut ja Niskan tyyliin sopivasti pöydät ja tuolit oli puulaatikoista kyhättyjä. Ei kovin mukavia mutta ei niistä ainakaan saanut tikkuja ahteriin. Niska ravintolat ovat tulleet tunnetuksi Björklundin kehittämistä "peltileivistä". Ne ovat pizzan tapaisia annoksia, joita ehkä voisi verrata alsacelaisiin tarte flambee annoksiin. Ohut pizzapohja on paistettu rapeaksi ja päälle on sitten koottuna erilaisia vaihtoehtoja pizzojen tapaan. Ehkä Algoth Niska ihmettelee miten hänen nimeään kantamalla ravintolalla ei ole kuin B-oikeudet. Odottaisi, että Suomen laeista huolimatta tiskin alta voisi tilata "hopeateetä" tai muuta pirtuplöröä. Nyt on tarjolla vain punaista ja valkoista viiniä sekä erinäisiä olutmerkkejä.

Liitutaululle oli tekstattu 5 erilaisen peltileivän raaka-aineet ja hinnat vaihtelivat 10 - 13 euron välillä. Vaimoni annoksessa oli herkkusieniä, kinkkua, juustoa ja rukolaa. Itse otin peltileivän, joka oli kuorutettu tomaateilla, kanalla, punasipulilla, aiolilla ja tietenkin myös juustolla ja rukolalla. Valitettavasti leipää ei oltu paistettu tarpeeksi, jotta siitä voisi käyttää nimitystä "pelti". Samoin annos kylmeni turhankin nopeasti koska lautasia ei oltu esilämmitetty. Tulee mieleen ranskalainen tarte flambe, joka tarjotaan suoraan uunista kuuman puulautasen päällä. Nyt jäi leipä ohuen pizzan tasolle mikä ei kai ole alunperin tarkoitus. Tavallisten pizzojen kanssa riittää kilpailua nurkan takana. Siellä ovat Pizzeria Dennis ja viereisen Torrenkin listoilta näitä tuotteita löytyy jopa edullisempaan hintaan. Kaksi peltileipää ja pikkupullo Trapichen Malbecia teki yhteensä 29 euroa.

Toivottavasti Michael Björklundin peltileipäidea jalostuu tarkoituksenmukaiseksi ja hinnat laskevat muiden Niskojen tasolle sillä pelkillä Algothin ja Michaelin nimillä ei tulevaisuus näytä ruusuiselta. Paikka on hyvä mutta vuorasopimus päättyy jo syksyllä

Wednesday, June 27, 2012

Jesse´s Dine Skanssi

Söderlundin Jesse on Kaarinan tenniskeskuksen yhteydessä toimivan Jesse´s Dinen lisäksi avannut uuden ravintolan ostoskeskus Skanssiin. Tänään 27.6. klo 11 avattiin ovet ilman suurempia fanfaareja ja olimme vaimon kanssa siellä ensimmäisiä vieraita. Lounaaksi oli avajaisiin valittu tavallisen salaattipöydän lisäksi sesam lohta ja/tai riistakäristystä. Lisukkeena perunamuhennosta, ratatouillea ja käristyksen kanssa kokonaisia puolukoita.
Henkilökuntaa oli melkoisesti ja vaimokin hälytetty äitiyslomalta mukaan. Kävin eilen jo ikkunan takana vakoilemassa ja en olisi uskonut, että ravintola olisi avajaishetkenä ihan valmis. Ei puuttunut kuin maksupääte mikä voi jollekin asiakkaalle tulla yllätyksenä. Sisustus oli miellyttävän selkeää ihan sisääntuloa myöten. Taustamusiikki miellyttävän hillittyä ja isoista ikkunoista näkyvä maisema avara vaikka se tällä hetkellä olikin kuorma-autojen peittämä.
Ruoka oli todella maukasta. Sesam lohi juuri sopivan kypsää miedossa kastikkeessa. Perunamuhennos mummon muusin veroista. Kaikki ruoka oli kevyesti suolattua joten asiakas saa halunsa mukaan lisätä tätä verenpainetta kohottavaa maustetta. Keittona oli porkkana-chilikeitto, jossa ainesosat olivat hyvin tasapainossa ja väri ruokahalua herättävä. Lounaaseen kuului myös kahvi ja koko lysti maksoi 9,50 euroa.
Silmäilin myös à la carte listaa ja päätin tulla joku ilta siitä jotain hyvää valitsemaan. Viinilista oli todella mieleeni, sillä siinä oli  hyvin valittuja viinejä etupäässä Kirsi Hasslerin Wine-Templen maahantuottamina. Mainttakoon viinitalot: Oberberger, Schoffit, Candialle, Toni Jost ja Wegmüller.
Toivotan Jessen uudelle ravintolalle menestystä ja jo heti lonaalle oli mahdollisesti kauppakeskuksen kuuluttaja saanut houkutelluksi ihan hyvin asiakkaita. Varokaa ostoskeskuksen alennusmyyntejä. Ne vievät paidankin päältä.





Lounas y.m. tietoja voit käydä vilkaisemassa osoitteessa: http://www.jessesdine.fi/Jesses_Dine_Skanssi.html

Friday, June 15, 2012

Neitsytperunafestivaalit

Reima Nurmikon haahkat
Malmgårdin panimo
Turun Keittiömestarien houkutin
Lasipantti 2 euroa














Tänää vuonna järjestettiin toisen kerran Neitsytperunafestivaalit Vähätorilla. Järjestäjänä toimi Kaffeli ry primus motoreinaan Markku Haapio ja Jorma Haranen. Käväisin siellä vaimon kanssa nauttimassa Pinellan lohisalaattia ja Mamin haukimureketta. Pinellan annoksessa piti olla myös parsaa mutta jostain syystä se oli korvattu inhoamillani herneenversoilla. Lohi oli savustettua ja maukasta. Pettymyksekseni uudet perunat tarjottiin kylminä. Mamin haukimureke oli todella hyvää. Mureke maukasta, kastikkeen kaprikset antoivat makua ja perunat olivat kuumia. Otimme pienet maisteluannokset 8 euron hintaan mutta siinä oli yhdelle ihan tarpeeksi.
Festivaalin yhteyteen oli nyt järjestetty pienpanimoiden esittely. Nimellä SOPP (Suuret oluet, pienet panimot).
Marsalkkaa
2 Markkua, Haapio ja Heikkilä
Kokeilimme Malmgårdin panimon ESB (= extra special bitter) olutta sekä Saimaan Panimon Marsalkka Alea. ESB oli tosi maukasta mutta tavallisesta Marsalkasta puuttui luonnetta.
Päivä oli kaunis ja houkutuslintuina toimivat Reima Nurmikon haahkat ja Turun keittiömestarien oma lintunen.
Spiikkerinä toiminut Förin äijä ja järjestäjien Markku Haapio olivat yleisömäärään tyytyväisiä. Siinä istuessamme julistettiin 3000 kävijä saapuneeksi.
Rantakadun myyntikojuissa oli myynnissä erilaisia elintarvikkeita. Vaimon kassiin osui Nopperlan Nuottaleipää Lokalahdelta ja Tammirauman hunaja & tyrnin seosta Rymättylästä.

Sunday, May 20, 2012

Ruokamatka Kustaviin

Hallikauppiaita
Kauppahalli
Sari Silver
Kustavissa järjestettiin 18. - 19.5.2012 lähiruoan päivät. Iso telttahalli oli pystytetty Lootholman alueelle. Teltassa oli tarjolla paikallisia ruokia, käsitöitä ja muuta saaristolaisuuteen liittyvää. Per-Erik Silver on jättänyt aikaisemmat ravintolansa Raumalla, Merimaskussa ja Turussa ja keskittyy nykyisin kotinsa vieressä olevaan Restaurant Grill nimiseen kestikievariin, joka sijaitsee Kustavin keskustassa. Hän on puuhamiehenä nyt 1. kertaa järjestetyssä ruokamatkassakin ja hoitelee vaimonsa Sarin kanssa Kustavin kulinarismia. Tapasimme vaimon myymässä saaristolaisleipää tontillaan ja menekki oli ollut niin kova, ettei ollut kuin pieniä maistinpaloja saatavilla. Per-Erikin eli Pärren tapasimme Grilli-ravintolassaan järjestämässä asiakkaille saaristolaista herkkupöytää. Turistit ovat jo alkaneet liikkua ja käydä pyydyksiin. Ovien auettua oli pöydän ympärillä jopa tungosta. Nautimme Pärren herkuista ja ravintolan kodikkaasta ilmapiiristä.
Tyytyväinen isäntä
Työteliäs isäntä
Melkein mummon mökki

Saturday, April 28, 2012

Vaakahuone


                                     

Saturday, March 24, 2012

Stefan´s Steak House












Kävin vihdoinkin testaamassa Stefan Richterin Hermannin paikalle perustaman steak housen. Hyvän ravintolan merkki on, että omistaja on aina paikalla. Stefan on korvannut tämän vaativan haasteen isohkolla omakuvallaan, joka toivottelee ravintolan edessä asiakkaita astumaan sisään. Ensivaikutelma oli hiukan synkkä ja äänekäs kun oli tottunut Hermannin Pärren valkoisiin liinoihin ja hillittyyn puheensorinaan. Mukava ja ystävällinen henkilökunta sai seurueemme kuitenkin nopeasti kotiutumaan. Ilta alkoi Cava-lasillisella ja saaristolaisleivällä. Leivät kuulemma tuottaa perinteinen (v:sta 1918) turkulainen Kosken leipomo Portsan kaupunginosasta. Alkuruoaksi valitsimme katkarapucocktailin ja pihvicarpaccion. Jos haluat tutustua näihin annoksiin tarkemmin niin käy vilkaisemassa osoitteessa: http://www.ravintola.fi/stefans_turku/. Pääruoiksi valikoitui kunnon pihvi mustasta Anguksesta, ankanrintaa ja karitsankarreeta. Viiniksi suositeltiin argentiinalaista Malbecia ja ankan kanssa amerikkalaista Pinot Noiria. Molemmat toimivat loistavasti.Lisukkeena pihivin kera tilasimme perunapyreetä ja konjakki-viherpippurikastiketta. Varsinkin pippurikastike oli miun maun mukkaan. Vain yksi seurueemme jäsenistä tilasi kunnon jälkiruoan eli banaaniuunijäätelöä, karamellisoitua banaania ja saksanpähkinää. Me muut nautimme Amaronesta tehtyä Grappaa ja itävaltalaista Beerenausleseä.
Kaikkine lisukkeineen ja viineineen teki lasku n. 50 euroa/henkilö mutta sanoisin, että ilta oli hintansa väärtti.

Pääruoat: Karitsa, ankanrinta ja Angus









Jälkiruoat: Uunijäätelö ja grappa

Wednesday, February 08, 2012

Tsing-Tao










Kaarinassa on jo 4 vuoden ajan toiminut Tsing-Tao niminen kiinalainen ravintola. Nyt omistajan Zhang Renjun perhe on avannut Turkuun samannimisen ravintolan. Ravintola sijaitsee uudessa kerrostalorakennuksessa vanhaa postitaloa vastapäätä osoitteessa Eerikinkatu 22 S. Kävin vaimoni kanssa paikan testaamassa ja hyväksi havaitsimme. Raskasta kiinalaista rekvisiittaa ei ollut liikaa mutta kaikki olennainen kuten muutama laaja seinätaulu ja tyypilliset kiinalaiset valaisimet kuuluvat asiaan. Näin lounasaikaan tarjoaa ravintola laajaa buffet-pöytää hintaan 8,80 euroa. Oli erilaisia patoja, leivitettyä kalaa ja kanaa. Erilaiset vihannekset olivat kiinalaisittain sanottuna al dente. Keittona oli tänään hiukan epämääräisen näköistä mutta maukasta lientä. Kevätkääryleet olivat hiukan niukan sisältöisiä mutta vaimoni piti niistä ja taikina oli todella rapeaa. Friteerattujen ruokien kera oli tarjolla hapan-imelää kastiketta omasta kulhostaan. Ensivaikutelma oli kulissien ja annosten puolesta positiivinen ja ravintolassa oli melkoisesti asiakkaita mikä on aina hyvän paikan merkki.