Monday, December 03, 2012

Yoki



Roccan porukka on nyt perustanut naapuriin uuden ravintelin nimeltään Yoki. Kiva lyhyt nimi, jonka olis voinut suomentaa vaikka sanaksi "Joki" viitaten vieressä virtaavaan Aurajokeen. Ainakin Lyonissa lähellä Part-Dieun myymälätornia sijaitsee samanniminen japanilainen ravintola. Turun Yoki kai pitäytyy aasialaissävyisessä fuusiokeittiössä. Ravintola sijaitsee Benito Casagranden reviirillä eli hänen omassa korttelissaan Vähä-torin laidalla. Muistan vielä Ravintola Victorian, joka ennen Roccaa vuokrasi kellaristaan viinikaappeja ja tilaa nauttia omien pullojen sisältöjä. Nyt olivat viinikaapit poistettu ja "arkeologisia" kaivauksia jatkettu sataman suuntaan. Tapansa mukaan Benito on museoviraston kannustamana varjellut historiallisia holveja mukavalla arkkitehtoonisella taidolla. Yokin miljöö tuntui aluksi hiukan kalsealta kun seinät oli jätetty "al dente" ja holvit sekä portaat näkyviin paksun, astelua, kestävän lasin alle. Yläkerran ravintola oli melko kova jos vertaa alakerrasta löytyneisiin moniin pieniin "kutusoppeihin", joissa oli sohvia ja pehmustettuja tyynyjä mikä toi muutkin kuin ruoan ilot mieleen.





Päätimme kuitenkin mennä näin maanantai päivänä (3.12.2012) lounaalle mutta kuulimme pettymykseksemme, ettei arvintolassa vielä tarjota erikseen lounasta vaan ruokaa oli saatavilla vain à la carte listalta. Lista näytti kuitenkin eksoottiselta ja muutenkin mielenkiintoiselta. Tilasimme lyhyen maailmanympärysmatkan ja kyllä siinä makuja riittikin.Alkuannoksia oli 3 (tonnikalaa, makrillia, simpukkaa), jotka kaikki tarjoiltiin liuskekivialustoilta. Siitä sai sitten vapaasti syödä sormin, syömäpuikoilla, lusikalla tai haarukalla. Lämpimänä ruokana oli haudutettua possunkylkeä ja jälkiruokana leikkisiä Yokin jugurttitikkareita manteliseoksen kera. Lopuksi nautittiin vielä Mango Daiquiri ja lime graniittia (tarkoittanee granitaa), jossa mielestäni oli ehkä hiukan liikaa yrttejä. Koko lysti maksoi 39 €

Vaimo tilasi tarjoilijan suosituksesta argentiinalaista Malbecia mutta sai saman tuottajan Shirazia. Muutenkin laaja viinilista ei vielä ollut kokonaisuudessaan tarjoiluhenkilökunnan hallinnassa. Ruoka oli maukasta mutta haaleaa mikä johtunee siitä, että annokset valmistetaan Roccan keittiössä ja pannaan ylös vasta paikan päällä. Vanhojen holvien tunnelmaan olisi mielestäni sopinut hillitympi musiikki. Nyt kovaääniset sijaitsivat pöytien vieressä ja soivat kovaa jotain fuusiomusiikkia rockin ja reggaen väliltä.

Kokonaisuudessaan ravintola oli mielenkiintoinen ja tutustumisen arvoinen. Tulemme mielenkiinnolla seuraamaan miten Yoki alkaa soputumaan Turkuun ja turkulaiset siihen. Ei muuta kuin lycka till.